Julkaisut

Verkoston johtaminen ja konfliktien hallinta

Julkaistu 29.05.2014 

Kun verkostoa prosessikeskeisesti kehitetään, on muistettava sen kaksoistavoite:
1. asiatavoite, jota verkosto on päämääränään toteuttamassa sekä
2. koossapysymistavoite (tunnetavoite, sitoutumistavoite) ryhmädynamiikan lakien mukaan. 
Seuraavassa korostetaan joitakin verkoston toiminnan ja sen suunnitteluprosessinavainkohtia nimenomaan tehokkaan toiminnan ja koossa pysymisen kannalta verkostonerityispiirteitä korostaen 

1 Verkoston toiminnallisen rakenteen luonti, ylläpito ja jatkuva kehittäminen (PANOS) Verkostoa luotaessa sille määritetään rakenne ja johtamisjärjestelmä, joitatoimintaolosuhteitten muuttuessa jatkuvasti on päivitettävä kulloisenkin tilanteentehokkaan hoitamisen edellyttämällä tavalla. Vastaavasti on huolehdittava verkostontarkoituksenmukaisesta resurssoinnista (fyysiset resurssit, henkiset resurssit, muutaineettomat resurssit) sekä verkoston toiminnallisesta mittakaavasta ja laajuudestaeri toimintojen moninaisuuden suhteen. Mihin tuote- ja palvelukokonaisuuteen verkostokeskittyy ja millä toimintalogiikalla? Millaista liittoutumisstrategiaa noudatetaan?Koossapysymisen kannalta on organisoitava verkoston roolitus jaryhmäytymisprosessi. Näitä on jatkuvasti myös kehitettävä. Miten verkoston jäsenetmäärittävät työnjaon ja siihen liittyvät pelisäännöt? Miten he toimivat keskenääntehokkaasti? Motivoiva toiminnan suunnittelu, avoin tiedon kulku javaikuttamismahdollisuudet sekä kannustava palkitseminen ovat yksittäisen jäsenenluottamuksen ja sitoutumisen avainkysymyksiä. Muuttuvassa toimintakentässä onpanostettava myös verkoston oppimis- ja muutoskyvykkyyden kehittämiseen. –Näitä ihmiskeskeisiä verkoston osa-alueista usein koostetaan tietoisesti yläkäsitteinäverkoston arvot ja kulttuuri 

2 Verkoston strategisesta erilaistumisesta huolehtiminen (SUUNTA) 

Verkoston on jäsentensä tapaan huolehdittava jatkuvasta iskukyvystään jakilpailuedustaan kulloistenkin asiakastarpeitten, muun tarjonnan ja kilpailunvoimakentässä. Verkosto koettaa vakiinnuttaa asemansa rakentamalla toiminnalleenasiakkaittensa tunnistaman brandin. Verkosto pyrkii erilaistumaan tuotteittensa,palvelujensa tai brandinsa suhteen. Suuntaa jatkuvasti tarkennetaanliiketoimintaolosuhteitten ja verkoston perustehtävän mukaiseksi. Uudetliiketoimintaideat ja toimintatapojen muutokset rikastuttavat asiakassuhteitaedellyttäen, että perustuotteet ja –palvelut ovat kilpailukykyisiä asiakkaan mielestä.

3 Verkoston operatiivinen tehokkuus (TEHO)

Verkoston on tuotettava palvelunsa kustannustehokkaasti lyhyin läpimenoajoin.Kokonaisvaltainen asiakaslähtöisyys ja asiakasstrategia strategisinekumppanuuksineen, asiakkaitten elinkaariajatteluineen ja asiakkuuksienhallintajärjestelmineen nähdään toiminnan keskeisenä lähtökohtana. Tehokas, laadukastoiminta ja toiminnan moniulotteinen seurantajärjestelmä (tuloskortti, BSC-näkemys)laatu- ja prosessijohtamisen periaattein ovat verkostonkin johtamisen kulmakiviä.Logistinen tehokkuus yhdennettynä järkevään tietotekniseen ohjaukseen luoedellytykset menestykselle. Rahoitukseen liittyvät asiat ovat keskeisiä liiketaloudellisentuloksen kannalta. Tehokas riskien hallinta kaikkien yritystoiminnan alueitten suhteenennaltaehkäisee epämiellyttävät poikkeustilanteet, jotka usein toistuvina syövättoiminnan tuloksen. 

4 Verkoston yhteisöllinen (sosiaalinen) tehokkuus (KOOSSA PYSYMINEN) 

Verkosto toimii jäsentensä, viime kädessä ihmisten kautta. Seuraavassa korostetaanjoitakin yksittäisen ihmisen tehokkuuteen ja toisaalta ryhmien väliseen tehokkuuteenliittyviä perusasioita: 

  • Yhdenmukainen sosiaalinen todellisuus on verkoston eri osapuolten yhteistyönperusedellytys. Aika ja energia ei saa mennä asioitten todellisen tilan vatvomiseenja spekulointiin. Kaikkinainen epäjohdonmukaisuus, ”hajota ja hallitse” periaatteensoveltaminen asioitten salailu johtavat tehottomuuteen. 
  • Psykologisen turvallisuus on sekin yksittäisen ihmisen mutta myös kokonaistenorganisaatioitten tehokkaan työskentelyn perusedellytyksiä. Epävarmuus kuluttaavoimia, hajottaa mielenkiinnon, aikaansaa tarpeettomia suojaustoimenpiteitäkaikilla tekemisen tasoilla. 
  • Avoimet päätöksentekofoorumit ja tiedon avoin kulku ovat jaetun johtajuudensuuria haasteita verkostoituneessa yritysympäristössä. 
  • Suhdejärjestelmät ja niiden toimivuus, keskeisiä asioita verkostoissa, jotka itseasiassa voitaisiin kuvat puhtaina ihmissuhdeverkkoina. 
  • Konfliktien hallinta ja muutosvastarinnan hallinta ovat verkostojen ns. vaikeitaasioita hajautuneesta johtajuudesta johtuen. Nämäkin asiat on sovittava jatoimintatavat kehitettävä. 
  • Verkoston pelisäännöt, arvot ja verkostokulttuuri ovat yläkäsitteinä ne aihealueet, joita määrätietoisesti kehittämällä verkoston koossa pysyminenkin onhallittavissa. Petri Sipilä

Haluatko lisätietoja? Ota yhteyttä, 
kerromme mielellämme lisää!

PSM Consulting Oy 
Kielotie 56 a 2 c/o Petri Sipilä, 
01300 Vantaa 
p. 045 670 8810 (Petri Sipilä) 

 petri.sipila[at]spp-finland.fi

Yhteyslomake

(c)2022, Kaikki oikeudet pidätetään
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
Evästeiden tiedot
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
OK, ymmärrän