Suomi nousee ja pärjää tulevaisuudessa yrittäjyydellä ja yrittäjien panoksella.Varsinkin pk-yritykset ja pienyritykset ovat ns. temppelin harjalla, sillä niiden varaankaikki varteenotettavat tahot uskovat esim. työllisyyden parantumisen rakentuvan.Ei siis ole merkityksetöntä, kuinka nämä menestyvät kilpailussa tulevaisuudessa.Yhtä viisasten kiveä ei pärjäämiseen ole löydettävissä, vaan jokaisen on omaltakohdaltaan kehitettävä omaperäinen liikeidea ja kilpailuetu sekä niitä jatkuvastiterästettävä. Eräs perusasia pärjäämisessä kuitenkin vaikuttaa selvältä: yksinon huomenna entistä viluisempaa kylmässä maailmassa. Kumppaneiden kanssayrittäminen tuo kilpailukykyä, uskottavuutta ja turvallisuuttakin lisää. 

Työssäni organisaatioiden verkostoitumisen edistäjänä olen huomannut, etteiyhteistyö ole kovin helppoa. Siihen on syynsä. Omanapaisuus ja kateus ei oleniitä vähimpiä. Toimivan verkoston eräs perusprinsiippi onkin toisenkin edunhuomiointi ei itsekkyys - ”ole yhtä kiinnostunut kumppanisi menestyksestä kuinomastasi”. Tämä kasvattaa luottamusta ja avoimuutta, joita ilman on turha kuvitellapysyvää yhteistyötä.Toimivan ja lujan verkoston rakentamisessa on työtä tehtävä neljällä saralla.Jos yksikin pettää, ontuu yhteistyö: yhteinen hyöty ja liikeidea, osaamisen jahenkisen pääoman yhteinen kehittäminen ja käyttö, yhteisyyden rakentaminensekä hallinnointi ja suunnittelu.Yhteinen hyöty ja verkoston liikeideaJokaisella pk-yrityksellä on oma visionsa ja tapansa tuottaa lisäarvoa. Sillä onmyös sen muista erottava, mahdollisimman selkeä liike- tai toimintaidea.Kun pitää ruveta – vaikkapa aluksi vain yhtä tai kahta – kumppania katsastamaanja hakemaan toisiaan täydentävää voimaa, ei enää riitä oma erinomaisuus.Pitää etsiä ja löytää yhteinen isompi erinomaisuus, jossa kunkin parhaatpuolet hyödynnetään yhteiseksi hyväksi.Jonkin tahon / yrityksen on otettava (epävirallisen ) johtajan rooli ja toimittavaveturina, että päästään liikkeelle. Olisi hyvä, että tällä taholla olisi laaja näkemysja pitkälle kantava visio alan tulevaisuudesta. Lisäksi muiden tulisi alistuajohtajuuteen, mikä edellyttää liikkeellelähtövaiheen johtajalta tietynlaista ammatillistauskottavuutta, karismaa sekä näyttöjä menestyksestä. Johtavan tahon tulisiolla, ellei paras, niin hyvä, vertaistensa joukossa. Mikäli yhtä tahoa ei löydy,niin toisiinsa luottava ”johtotiimi” - esim. 3-5 tahoa - on myös mahdollinen käynnistäjä.

Seuraava askel verkoston luomisprosessissa on muutamassa workshopissahahmotella mukaan lähtijöiden yhteinen hyötyidea sekä toimintakonseptin sisältö.Samalla selkeytyy eteneminen asiassa ja tarvittavat resurssi- ja työnjakoasiatkehittämishankkeeseen liittyen. Yhteinen hyöty voi tarkoittaa mm. suurempiatarjontakokonaisuuksia sekä kauppoja ja asiakkaita, voimien yhdistämistämarkkinoinnissa, tuotekehityksessä tai henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa,yhteishankintoja ja kustannusten jakamista, alueellista tarjonnanulottuvuuden kasvua jne. Luetteloa voisi jatkaa paljonkin. Yhdessä toimimisenkautta löytyy lukuisia tapoja hyötyä toisistaan.Kun yhteisestä hyödystä ja verkoston luonteesta on päästy yksimielisyyteen jaselkeään näkemykseen, on vuorossa verkoston liikeidean rakentaminen. Hyvintehtynä se roolittaa kunkin kumppanin osaksi kokonaisuutta siten, että kukinvoi erikoistua parhaan osaamisensa käyttöön verkostossa. Tämä vaihe kestääyleensä melko kauan ja tehdään useita versioita ennen kuin lopullinen liikeidealyödään kiinni. Esim. Kuopiossa rakennetussa ompelualan viiden yrityksenverkostossa tehtiin neljä väliversioita, kunnes noin ½- vuoden yhteisen prosessoinninjälkeen (8 iltaa noin joka toinen viikko) kiteytyi toimiva yhteinen liikeideakivijalaksi kaikkien toiminnalle.Voimavarat yhteen - osaamisten hyödyntäminen ja kehittäminenVerkoston liikeidea määrittää toimintatontin ja vaadittavat palvelut ja osaamiset.Se on pohja kunkin yrityksen ja yrittäjän osaamisen kehittämiselle. Osaaminenei ole pelkästään ns. ammattiosaamista, vaan myös sosiaalinen ja sidosryhmäosaaminentäsmennetään. Joku on hyvä myynnissä, joku talouden hallinnassa,joku neuvottelee mielellään kunnan johdon kanssa jne.Tässä toisessa työkentässä onnistuminen vaatii ennen kaikkea toisen tuntemista,ymmärtämistä ja hyväksymistä. Ideanahan on vahvuuksien toisiaan täydentäväkäyttö ja silloin kustakin kumppanista nämä asiat on yhteiseen pöytäänkerättävä ja yhdessä todennettava!Toinen lähestymiskulma on, kuinka tasokasta tai laadukasta osaaminen on - japitäisi olla - kilpaileviin tarjoajiin nähden.Käytännön työskentely vaatii ryhmissä asiaan paneutumista useamman rupeamankestoisesti. Myös asiakkaiden käsityksiä toiminnan olevasta ja halutustatasosta ja ehkäpä sisältöasioistakin on hyvä kartoittaa, jotta ei toimitaikään kuin itseä varten.

Yhteisyyden rakentaminen – luottamus ja avoimuus ratkaisevatOrganisaatioiden verkostoitumishistoria on täynnä kertomuksia epäonnistumisista,jotka ovat johtuneet luottamuksen puutteesta ja siitä, että on keskitytty liikaavain ns. koviin asioihin ja ns. pehmeät (tosiasiassa ”superkovat”) asiat ovatjääneet vähälle huomiolle.Henkilökohtainen avoin ja suora sekä jatkuva vuorovaikutus kumppaneidenkesken on avain luottamuksen syntyyn ja vahvistumiseen. Tätä ei sähköposteillaja kirjelmillä hoideta, vaan on istuttava alas - eikä vain yhden kerran. ”Kun onkävellyt toisen mokkasiineissa, tietää miltä toisesta tuntuu”. Tämä intiaanienempatiakykyyn sovellettu lausahdus kuvaa hyvin, mistä on perimmältään kysymysyhteisyyden ja luottamuksen rakentamisessa. Yhdessä tekeminen ja kokeminenriittävän kauan antaa perustan, joka pitää myös vaikeina aikoina.Luottamus syntyy kolmesta asiasta eli siitä, että tiiviin ja jatkuvan vuorovaikutuksenperusteella saa ajantasaisesti tietoa kumppanin: osaamisesta ja kyvyistä(ammattitaito), arvoista (mikä oikeasti on hänelle merkitsevää) sekä aikomuksista(tiedän mitä häneltä odottaa, johdonmukaisuus). Kumppanuuttapaljon tutkinut tri Pirjo Ståhle korostaa erityisesti näitä perusprinsiippejä.Henkilökemioilla on yllättävän suuri merkitys ja yksi perusopetus onkin, että jokumppaneiden rekrytointivaiheessa ei ”tulta ja vettä yritäkään yhdistää”. Onpakko tehdä joskus hyvin selviä rajauksia myös henkilöiden ominaisuuksien perusteella.Luottamuksen voi pettää vain kerran. Myös näitä tilanteita varten on oltava selvätmenettelyt. Tärkeää on, että jokainen jo lähtökohtaisesti mukaan lähtiessääntietää, kuinka elintärkeä merkitys luottamuksella on ja osaa oikein orientoitua.Miten yhteinen toiminta hallitaan - on rakennettava toimintajärjestelmäNeljäs työsarka on saada kokonaisuus ja osat toimimaan tavoitteellisesti kohtiyhteistä päämäärä kukin parhaiden avujensa kautta panoksensa antaen. Winwin-pelin säännöistä on kysymys. Kaikkien tulisi panostaa sovitun verran jasaada myös hyötyä oikeudenmukaisesti yhdessä katsottujen periaatteiden mukaan.Tämä osio on aluetta, jossa perinteisesti on paljon askarreltu ja työkalujaja toimintamalleja rakennettu.Hallinnan välineistä ei ole pulaa - tyypillisiä ovat mm. erilaiset suunnittelu- jajohtamiskäytännöt, laatujärjestelmien sovellukset ja tietojärjestelmät, ryhmätyöjaviestintäkäytännöt, markkinointisuunnitelmat ja -keinovalikoimat, sopimuskäytännötsekä erilaiset yhdistymisen organisointitavat jne.

Hallintajärjestelmän rakentaminen kyllä onnistuu aikanaan, kunhan ei aloitetasiitä, vaan kuljetaan verkoston luomisen polku edellä kuvattujen vaiheiden kautta.Toimivan verkoston luominen, sekä ylläpitäminen ja kehittäminen, on ennenkaikkea henkinen - ihmismielien yhteensovittamisen kautta tapahtuvaprosessi - ei niinkään tekninen management-prosessi. Siksi tarvitaan leadereita- ihmisten johtajia - viemään verkostoitumista eteenpäin.Kyseessä on kehittämishanke, joka edetessään hitsaa mukana olijoita tiiviimpäänja syvällisempään yhteistyöhön tavoitteena kaikkia hyödyttävä kumppanuus.Hankkeiden kestot kokemuksen mukaan vaihtelevat 1-3 vuoteen. Mistäänpikapyrähdyksestä ei siis verkoston luomisessa ole kyse. Moni hanke kaatuukinliian nopeaan etenemiseen, jolloin luottamusta ja riittävää avoimuuttasynny.Upi HeinonenKirjoittaja toimii Kuopion yrittäjien puheenjohtajana sekä konsulttina ja kouluttajanaVerkostokonsultit-pl Oy:ssä, joka on verkostoitumiseen erikoistunut alantoimijoiden verkosto. Tarkemmat tiedot: www.verkostokonsultit.fi.