Julkaisut

Verkostoituminen prosessina

Julkaistu 29.05.2014
Yritysten verkostoituminen ei ole koskaan kertatapahtuma, vaan jatkuvasti kehittyvä vuorovaikutusprosessi. Tämän verkostoitumisen dynaamisuuden ja sen prosessiluonteen
ymmärtäminen käytännössä on osoittautunut yhdeksi kriittiseksi osatekijäksi verkostoitumisen onnistumiselle.
 
Verkoston kehittymistä ja muuttumista voidaan tarkastella eri näkökulmista. Verkostoitumisen prosessiluonne tulee verkostoja käsittelevässä kirjallisuudessa useimmiten esiin kuvauksina siitä, miten verkosto saa alkunsa, miten se suunnitellaan ja rakennetaan ja miten sitä käytännössä toteutetaan. Tutkijat määrittelevät tällöin verkoston ajallisessa kehityksessä vaiheita, joihin liittyy niihin käsitteellisesti tyypillisiä piirteitä. Tällöin voidaan puhua verkoston muodostumisprosessista (ja sitä kuvaavaa mallia
verkostoitumisen vaihemalliksi). Yritysten välinen verkostoituminen voi kuitenkin muuttua tai kehittyä myös muilla tavoin. Verkostoituminen voi tapahtua erilaisina muotoina, joilla on tietty hierarkia yhteistoiminnan, vuorovaikutuksen tiiviyden ja strategisen merkityksen suhteen. Verkostosuhteilla on taipumus kehittyä tätä jatkumoa pitkin yhä "ylemmälle" tasolle, so. kohti integroituneempaa ja strategisesti merkittävämpää muotoa kohti (tosin myös päinvastainen kehitys on mahdollista). Tätä muutosta  oidaan kutsua verkoston kehittymisprosessiksi(verkoston elinkaarimalli). Kolmas periaatteellisesti erilainen, tosin edellisen prosessin kanssa osittain samansisältöinen ja päällekkäinen, on verkoston muutos- tai sopeutumisprosessi. Yritysten väliset verkostoitumisen muodot, verkot, muuttuvat verkkoon ympäristöstä ja mukana olevista yrityksistä kohdistuvien muutosvoimien vaikutuksesta (verkoston oppimismallit). Lisäksi on mahdollista tarkastella verkostojen sisällä erilaisia toiminnallisia osaprosesseja (esim. tilaustoimitusprosessi, strategiaprosessi ja kehitysprosessi), jotka ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja lisäksi riippuvuussuhteessa yrityksiin ja ympäristöön. Muodostumisprosessimalleissa (joista eräitä on koottu taulukkoon 1.) on vivahteita kaikista yllä esitetyistä mallityypeistä. Pääosa malleista on kuitenkin puhtaita muodostumista kuvaavia vaihemalleja. Malleissa on yleensä erotettu kolme, neljä tai jopa viisi vaihetta, jotka vielä voivat jakaantua osavaiheisiin. Selkeää rajanvetoa eri vaiheiden välille on vaikea tehdä ja vaiheet menevät usein päällekkäin. Verkoston alkuvaihetta (idea-, tutustumis-, muodostumisvaihe) monet tutkijat pitävät ehkä tärkeimpänä verkoston onnistumiselle. Tähän vaiheeseen sisältyy verkostoidean synty, osapuolten tutustumista, partnerin valintaa, erilaisia analyysejä ja alustava päätös verkoston aloittamisesta. Tämän vaiheen sisältö ja kesto vaihtelee verkostohankkeen ja yritysten mukaan. On olemassa kokemuksia, että omistajayrittäjien muodostamissa verkoissa tutustumisvaihe, joka on heille tärkein vaihe, vie usein monia vuosia. Sen sijaan asiantuntijayrittäjä-verkoilla tutustumis- ja aloitusvaihe on useimmiten lyhyt ja päätökset jatkosta tehdään nopeasti. Tätä näkemystä tukevat myös kokemukset suomalaisista pk-yritysverkoista.

Tutkija Kehitysvaiheet
Andersson 1979 Ideavaihe
Perustamisvaihe
Systeemin kehitysvaihe
Sisäinen arviointivaihe
Ulkoinen arviointivaihe
Achrol ym. 1990 Yrittäjyysvaihe
Kollektiivivaihe
Muodollistamisvaihe
Uudistamisvaihe
Henriksen 1991 Tutustumisvaihe
Suunnitteluvaihe
Toteutusvaihe
Bronder & Pritzl 1992 Strateginen päätös
Allianssin muoto
Kumppanin valinta
Allianssin johtaminen
Forrest 1992 Verkostoitumisen esivaihe
Sopimuksen kehittämisvaihe
Toteutusvaihe
Lorange & Roos 1992 Muodostumisvaihe
Toteutusvaihe
Kehitysvaihe
Nilsson & Nilsson 1992 Havainnointivaihe
Kiteytymisvaihe
Kasvuvaihe
Pettersen 1994 Tutustumisvaihe
Suunnitteluvaihe
Toteutusvaihe
Ring & Van de Ven 1994
Raatikainen 1994
Neuvottelut
Sitoutuminen
Arvioinnit
Toteutus
Yhteys
Vuorovaikutus
Sidos
Varamäki 1996 Muodostumisvaihe
Rakentumisvaihe
Toteutus- ja lopettamisvaihe

Taulukko 1. Verkoston kehitysvaiheiden kuvauksia
Alkuvaiheesta siirrytään vähitellen eteenpäin verkoston suunnitteluvaiheeseen (rakentamis-, kiteytymisvaihe), jossa verkostoituminen alkaa saavuttaa toteutuskelpoisen muotonsa. Tähän vaiheeseen sisältyy lisää analysointia, sopimusneuvotteluja ja pelinsäännöistä sopimista, luottamuksen ja sitoutumisen lisääntymistä. Myös tämän vaiheen sisältö ja pituus vaihtelevat verkosta toiseen. Omistajayrittäjillä tämä vaihe on lyhyt, usein mahdollisimman epämuodollinen Asiantuntijayrityksillä suunnitteluvaihe on puolestaan hyvin pitkä, se koetaan tärkeimmäksi vaiheeksi ja se tehdään perusteellisesti. Suunnitteluvaihe päättyy useimmiten sopimukseen, jonka jälkeen hanke siirtyy toteutusvaiheeseen. Tällöin verkon osapuolet ryhtyvät yhdessä toteuttamaan verkoston tarkoitusta. Samalla käynnistyy myös uudenlaisia prosesseja. Kehittymisprosessi voi johtaa siihen, että verkoston luonne (intensiteetti, rakenne tai tarkoitus) muuttuu vaativammalle tasolle. Kehitys voi toki olla myös päinvastainen, kohti alempaa tasoa. Verkostossa on aina useita osapuolia, mistä syystä se on organisaatiomuotona yksittäistä yritystä epävakaampi. Alkuperäiseen verkon rakenteeseen, mikä on saanut
muotonsa verkostosopimuksessa, vaikuttaa ajan mittaan joukko muutosvoimia. Ne voidaan jakaa esimerkiksi kolmeen ryhmään:

- verkostoyrityksiin liittyvät muutosvoimat
- verkostoyritysten ja verkoston väliset muutosvoimat sekä
- itse verkostoon liittyvät muutosvoimat.

Verkostoyritysten olosuhteissa voi tapahtua muutoksia, jotka vaikuttavat verkoston toimintaan. Tällaisia ovat muutokset verkostoyritysten strategioissa ja strategisissa päämäärissä, muutokset verkoston tärkeydessä yrityksille sekä muutokset muissa tekijöissä, jotka vaikuttavat verkostoyritysten sitoutumiseen ja neuvotteluasemaan ja sitä kautta verkoston toimintoihin. Verkostoyritysten ja verkoston välisissä suhteissa voi tapahtua muutoksia. Verkosto voi muuttuvissa olosuhteissa tarvita enemmän itsenäisyyttä, sen tarve koordinoida ja yhtenäistää toimintojaan yritysten kanssa voi muuttua samoin kuin verkostoyritykset voivat katsoa tarpeelliseksi koordinoida verkostoa eri tavalla kuin alkujaan on sovittu. Verkostoon liittyvät muutosvoimat liittyvät verkoston menestymiseen, siihen, miten tehokkaasti sen liikeidea ja toiminta vastaa toimialan menestystekijöitä, muutoksiin toimialan menestystekijöissä tai muutoksiin kilpailijoiden strategioissa. Kaikki nämä tekijät, joko yksi tai monta tekijää samanaikaisesti, pakottavat omistajat muokkaamaan verkoston rakennetta uudelleen, esimerkiksi muuttamaan verkoston organisaatiomuotoa tai rakennetta, lisäämään tai vähentämään verkoston laajuutta jne. Tässä vaiheessa verkosto voidaan myös lopettaa, sen voi ostaa yksi verkostoyrityksistä tai se voidaan kokonaan myydä ulkopuoliselle. Koska muutos on jatkuvaa, on myös verkoston asema ja tilanne jatkuvan udelleenarvioinnin kohteena. Voidaankin todeta, että verkostot ovat jo pohjimmiltaan epävakaita. 
Tätä uudelleenarviointia ja muutosta voidaan kuvata verkostosuhteiden syntymisen ja kehittymisen syklisenä prosessina, jossa neuvottelut, sitoutuminen ja toimeenpano vaihe toistuvat yhä uudelleen ja uudelleen. Jokaisen vaiheen kestoaika vaihtelee käsillä olevien asioiden epävarmuuden, osapuolten välisen luottamuksen ja roolisuhteiden mukaan. Vaiheet ovat käytännössä myös päällekkäisiä ja yksinkertaisissa toimissa samanaikaisia. Verkoston loppuvaiheista voidaan erottaa arviointivaihe, jossa osapuolet tarkastelevat  verkoston toimintaa eri kriteereillä ja arvioivat sen jatko- tai kehittämistarpeita ja – mahdollisuuksia. Arvioinnin perusteella tapahtuu joko muutoksia verkoston toiminnassa, johtamisessa  tai luonteessa, muutosvaihe, tai verkostoa ryhdytään lopettamaan, lopetusvaihe.

Marraskuu 2003
Matti Hakanen

 
 
 
 

Haluatko lisätietoja? Ota yhteyttä, 
kerromme mielellämme lisää!

PSM Consulting Oy 
Kielotie 56 a 2 c/o Petri Sipilä, 
01300 Vantaa 
p. 045 670 8810 (Petri Sipilä) 

 petri.sipila[at]spp-finland.fi

Yhteyslomake

(c)2022, Kaikki oikeudet pidätetään
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
Evästeiden tiedot
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
OK, ymmärrän