Julkaistu 03.06.2014 

Yhä enemmän on alettu esimiestaitojen ohella puhua ”alaistaidoista”. Käsite on sitaateissa siksi, että vierastan tätä armeijamaista ilmaisua. Se luo herkästi mielikuvia nöyristelystä, kurinpidosta ja hierarkiasta. Nämä eivät ole nykyaikaisten työyhteisöjen, ja varsinkaan verkostojen ominaisuuksia – ainakaan eivät saisi olla. Jos joku keksisi paremman ilmaisun, niin johtamisopit olisivat astuneet askeleen eteenpäin. Hyvän esimiehen toiminta kiteytyy mielestäni kolmeen pääkysymykseen: kerro minulle mitä odotat, anna mahdollisuus onnistua ja palkitse suorituksen mukaan. Kysymykset pätevät myös alaistaitoon. Nyt vain kysyjänä on esimies (verkoston vetäjä) ja alainen (verkoston jäsen) vastaa. Hyvä verkostokumppanuus puolestaan edellyttää, että verkoston jäsenet kertovat toinen toisilleen odotuksistaan ja antavat kumppanille mahdollisuuden onnistua – kukin on kuin toisensa asiakas.
Mitä hyvä alaistoiminta sitten käytännössä voisi olla?

Edesmenneen johtamisen gurun Peter Druckerin ohje esimiehille oli ”älä kysy tuleeko hän toimeen, vaan mitä hän saa aikaan”. Hyvän alaisuuden yksi tunnusmerkki onkin parhaansa tekeminen siinä tehtävässä, missä kulloinkin toimii. Täydellisyyden tavoittelua on kuitenkin vältettävä, sillä se johtaa helposti ylikuormitukseen. Tärkeää on tietää, mikä on riittävän hyvä taso ja pyrkiä siihen. Verkostossa tulee olla selkeä määritys kunkin rooleista ja roolin mukainen toiminta on hyvää ”alaisuutta”. Kehityskeskustelut ja yhteiset tulospalaverit ovat keinoja toteuttaa hyvää verkostoalaisuutta.

Hyvään alaisuuteen kuuluu itsestarttaavuus ja rohkeus toimia. Tämä voi joskus viedä myös vikaan. Parempi kuitenkin niin kuin jäädä passiiviseksi epäonnistumisen pelossa. Viisas oppii kokemuksesta eikä tee samoja virheitä uudelleen.

”Aina on Sinua parempia tai huonompia”, sanoi aikoinaan Jeesus Nasaretilainen. Muistinvaraisesti siteerattuna ajatus jatkui, että ”heihin vertaaminen synnyttää joko ylemmyyttä tai kateutta, joten tasapainoinen asennoituminen edellyttää vertaamisen lopettamista”. Murrosikäiset vertaavat itseään usein muihin, jolloin syntyy siemen kateuteen. Aikuisuus puolestaan tarkoittaa kypsyyttä toimia ilman vertailua. Kun turha sivuille vilkuilu loppuu, voidaan keskittyä perustehtävän hoitamiseen.

Isä Mitro on puhunut inhimillisestä yrittämisestä sivuten myös alais- ja organisaatiokysymyksiä. Iso ajatus, joka mieleeni on luennoista painunut on ”voimavarojen käyttämättömyys”. Meiltä jää jostain syystä suuri osa voimavaroja ikään kuin piiloon. Käymme säästöliekillä eikä Kari Uusikylän kuvaama flow- ilmiö pääse vallalle. Isä Mitron mukaan työpaikoille – ja verkostoihin - tarvittaisiin lisää lapsenomaisuutta ja laskelmoimattomuutta. Tämä irrottaisi ihmiset roolien kahleista ja vapauttaisi lisää energiaa.

Hyviin alaistaitoihin kuuluu oleellisesti sisäinen yrittäjyys. Oman järjen ja harkinnan käyttö on sallittua. Pikkuasioiden kyseleminen esimiehiltä tai työtovereilta on tärkeämmästä pois ja aiheuttaa kiirettä. Ahkeruus ja sitoutuminen sekä jatkuva toiminnan kehittäminen ovat alaistaitojen kulmakiviä. Sitä on myös korkea työmoraali, joka näkyy vastuullisuutena sekä siinä, että ei kuormiteta työkaveria hankalilla töillä, vaan tehdään oma osuus niistäkin. Verkostoissa, joissa usein toimitaan erillään ilman yhteistä kahvihuonetta on jatkuvan vauhdin ja ahkeran tekemisen ylläpito joskus suuri haaste. Liian helposti sanotaan, ”ei ollut aikaa”, ” omat bisnekset ajoi ohi” jne , kun verkoston töitä on tullut laiminlyödyksi. Verkoston vetäjällä ei ole muuta keinoa kuin moittia ja koettaa suostutella parempaan suoritukseen ja sitoutumisen jatkossa. Toverikuri toimii usein parempana ”lusmuilijan” ruotuun palauttamisessa! Ei ole kovin miellyttävää toistuvasti joutua tikun nokkaan tekemättömistä töistä.

Työpaikoilla ja verkostoissa tarvitaan kypsästi käyttäytyviä ihmisiä, jotka pystyvät toisensa aidosti kohtaamaan. Kun tuohon vielä lisätään positiivisuus ja itsekunnioitus, niin menestyksen avaimet ovat koossa. Kun hyväksyy itsensä, on helpompi hyväksyä myös toiset.

Kolumnin kirjoittaja Upi Heinonen, upi.heinonen (at) verkostokonsultit.fi