Verkostojen suuri haaste on saada jokainen jäsen sitoutumaan ja panostamaan parhaat kykynsä ja voimansa verkoston menestyksen takaamiseksi. Helposti käy niin, että näin tekevät vain muutamat – pahimmassa tapauksessa vain verkoston vetäjä. Onkin tärkeää saada verkostossa syntymään vahva yrittämisen henki ja kulttuuri.
 
Luin joululomalla uudelleen muutaman vuoden vanhan kirjan ”Mikä tekee yrittäjästä menestyvän” . Siinä korostetaan eräiden perustekijöiden tärkeyttä pärjäämiselle. 

• Osaamistaidot ovat välttämättömiä – ajotaidoton ei onnistu kuljetusyrittäjänä eikä kouluttajana tumpelo menesty koulutusyrittäjänä.
  
• Toiseksi on omattava yrittäjämieltä, joka on kuin sisäinen polte olla itsellinen ja toimia yrittäjänä.
  
• Tuurilla ja onnenkantamoisilla ei pitkälle pötkitä, vaan tärkeää on tajuta rahan merkitys – yritystoiminnassa kaikki viimekädessä mittautuu rahassa, tuloja on oltava menoja enemmän. Myös hyvinä aikoina pitää kustannuskurin olla luja.
• Erakko ei pärjää yrittäjänä, sillä sosiaalista mielenlaatua tarvitaan ihmisten parissa toimimiseen. Tämä ominaisuus korostuu verkostoissa.
• Kyky saada idea toimimaan käytännössä on erittäin keskeistä yrittäjän työssä. Kekseliäisyys ei riitä, vaan kyse on aikaansaavuudesta ja jaksamisesta. Pienillä spurteilla ei menestystä tule. Tarvitaan sinnikästä puurtamista.

Kirjaa varten tehdyssä tutkimuksessa löydettiin joukko piirteitä, jotka erottivat menestyjät tavanomaisesti pärjäävistä yrittäjistä. Osa oli monista aikaisemmista tutkimuksista  ja käytännön kokemuksista tuttuja kuten määrätietoisuus, pitkäjänteisyys, vastuullisuus ja aktiivisuus. Muutama mielenkiintoinen ja tuoreempi löydös oli tehty kuten ”sinut itsensä kanssa” ja ”itselleen rehellinen”. Itse alleviivaisin ”uuden haistamiskykyä”, sillä paras liiketoimintamahdollisuus on siinä, mitä kukaan ei ole vielä tehnyt eikä siinä, minkä kaikki jo ovat tehneet.

Jotta yrittäjällä säilyisi innostus ja toimintatarmo täytyy fysiikan ja psyyken pysyä kunnossa. Ruumiinkunnon ylläpitämiseksi ei välttämättä tarvitse juosta maratonia. Reipas kävely ajaa monen kohdalla saman asian. Mielen virkistystä löytyy lomamatkojen ohella henkisistä irtiotoista työhön. Oleellista on, että välillä nauttii olemassaolostaan täysin siemauksin. Talousihmisen sisältä olisi hyvä kuoriutua aika ajoin homo ludens, leikkivä ihminen.

Kilpailu asiakaskunnan suosiosta on päättymätön maraton jossa ei sovi pysähtyä – mikä ennen riitti pärjäämiseen ei enää jatkossa riitä. Yksikään tuote ei myy itse itseään eikä yritys voi ketään pakottaa asiakkaakseen. Valinta on aina yrityksen ulkopuolella. Yrittäjän tehtävä on toimia siten, että oma yritys tulisi valituksi. Voidaankin sanoa, että yrittäjyystyö on viime kädessä mitä suurimmassa määrin ihmisiin vaikuttamistyötä.

Kolumnin kirjoittaja Upi Heinonen, upi.heinonen (at) verkostokonsultit.fi